Helsingin Gardenia avasi ovensa 2001 maksettuaan noin 9 miljoonaa euroa. Rakennuksen vuosittainen ylläpito yksistään kustansi 100 000€. Rakennuksen omistaa Helsingin oma tilakeskus, joka vuokrasi tilaa Gardenia Oy:lle, joka puolestaan oli 80% omistuksella Helsingin kaupungin oma yritys. Yksi Gardenian isoimmista asiakkaista oli Helsingin kaupunki itse opetustoimen luontokoulujen muodossa. Upea liiketoimintakonsepti – ostaja ja myyjä samassa konsernissa.
Järjestely ei kuitenkaan ihan toiminut halutulla tavalla Gardenia Oy tuotti tappiota 2013 noin 145 000€ ja vuonna 2014 jo 200 000€, mikä pääsääntöisesti johtui siitä, että tilakeskus korotti vuokraa ja opetustoimi lopetti luontokoulupalvelujen ostamisen. Suomeksi: kaupunki teki kaupungille toiminnan harjoittamisen liian kalliiksi.
Lopputulemana, vuonna 2015, valtuusto lopetti Gardenia Oy:n toiminnan jättäen kiinteistön tyhjäksi ilman todellisia prospekteja vaihtoehtoisesta vuokralaisesta ja tuloista. Voidaan toki hirtehisesti todeta, että vuotuinen säästö oli sentään 100 000€:n luokkaa, vaikka ylläpitokustannukset juoksivat tyhjästä rakennuksesta edelleen. Tämä tietysti sillä oletuksella, että luontokoulutoiminta oli ihan tarpeetonta jo lähtökohtaisesti.
Nyt Gardenialla on tulevaisuus, sillä Cool Head brewery on vuokrannut tilat syksyllä 2020 ja aloitti ravintolatoiminnan nyt Wappuna ja aloittelee panimotoimintaa kesällä 2021. Viisi vuotta tyhjänä ei valitettavasti ole Helsingin ennätys.
Gardenia ei ole ainut esimerkki siitä mitä voisi parantaa Helsingin kiinteistöomistuksessa ja hallinnassa. Helsingillä on useita kiinteistöjä, jotka seisovat tyhjillään ilman mitään toimintaa ja rapistuvat, koska kaupungilla ei ole varoja niiden korjaamiseen.
Minusta Helsingin pitäisi pohtia tarkemmin tapaa miten kiinteistöomaisuuden käytöstä ja kohtalosta päätetään – kannattamatonkin kaupungin oma toiminta ja kiinteistöjen ylläpito tätä toimintaa varten, on minusta järkevämpää käyttöä kuin rakennusten seisottaminen tyhjänä.
Fuula-täti 