Yksityisautoilu herättää vahvoja tunteita, puolesta ja vastaan. Se ei sinänsä ole ihme, sillä autoja on myyty alusta alkaen “tunteilla” ja “imagolla”. Omistajalleen auto edustaa vapautta, vastuunottoa omasta elämästä ja varallisuutta – sekä varallisuuden puutetta että yltiöpäistä ylijäämää.
Ennen kaikkea auto on kuitenkin aikakone, joka kutistaa etäisyyksiä ja tekee saavuttamattomasta saavutettavan. Auto mahdollistaa vapauden päättää omasta aikataulusta, omasta reitistä ja määränpäästä. Olet itse vastuussa siitä löydätkö ajoissa perille. Auto suojaa elementeiltä ja kantaa sekä kiskoo kuormia, joita et muuten saisi liikuteltua. Matka mökille tai mummolaan kahden pienen lapsen kanssa autolla on usein helpompaa kuin junalla tai bussilla. Auto tuo ihmiset ja elämän lähelle. Auto on hyvä juttu!
Helsingin ilmastopäästöistä 20% tulee liikenteestä ja tästä puolet on henkilöautoliikennettä. Suomen tasolla liikenteen osuus päästöistä on sama viidennes, mutta henkilöautoliikenteen osuus on nyt reilu puolet. Hiilineutraali Helsinki 2035 edellyttää joko liikennepäästöjen vähentämistä 69%:lla tai kompensointia jollakin tavalla. Paitsi että autot saastuttavat -CO2 päästöinä ja muilla tavoin, niiden kuljettajat aiheuttavat onnettomuuksia. Joka vuosi liikenteessä kuolee satoja ihmisiä ja loukkaantuu vakavasti tuhansia. Autoilijoiden suorittamista eläinten yliajoista puhumattakaan. Autot vievät tilaa ja rahaa sekä teiden että säilytyspaikkojen muodossa. Autot tarvitsevat huoltoa, pesua ja huolenpitoa, joista toimenpiteistä seuraa lisää saasteita ja ongelmia. Ilman autoja kaupunkiin mahtuisi enemmän luontoa – pörröisiä söpöjä eläimiä ja vihreitä kasveja. Autoiluun investoidut rahat voitaisiin käyttää viheralueiden kehittämiseen. Auto on ihan syvältä!
Ajattelipa yksityisautoilusta mitä hyvänsä, niin auto on Helsingissä monelle välttämättömyys. Usein auto on välttämätön ihmisille, jotka ovat välttämättömiä muille ihmisille. Yö-, ilta- tai aamuvuoroon, jostakin lähiöstä, todennäköisesti syvältä Espoosta tai Vantaalta, saapuva sairaanhoitaja tarvitsee auton. Julkinen ei joko kulje kyseiseen kellonaikaan tai jos kulkisi, matka veisi toista tai kolmatta tuntia. Tunti enemmän unta voi säästää toisen ihmisen hengen. Aktiivista elämää elävä lapsiperhe saattaa tarvita jopa kaksi autoa, jotta lapset, rattaat ja harrastusvälineet saadaan kulkemaan paikasta A paikkaan B. Autoja ja yksityisautoilua ei voi jättää huomiotta Helsingin liikennesuunnittelussa, vaan yksityisautoilulle on selkeä perusteltu tilaus ja tarpeensa.
Menestyksellinen liikennesuunnittelu ei lähde tunteesta, eikä ole sotaa yksityisautoilua vastaan tai sen puolesta kaikkia muita muotoja vastaan. Pyöräilyinfrastruktuurin, jalankulkureittien ja julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen parantaminen, ei ole pois autoilulta. Kun kaikilla kulkumuodoilla on omat selkeät paikkansa, esimerkiksi kun pyöräilijät ovat poissa autoteiltä ja pysäköidyt autot pyöräteiltä, liikenne on sujuvampaa ja turvallisempaa ihan kaikille.
Kunnallispoliitikon tehtävä on kuunnella kaikkia, niin puolesta kuin vastaan, punnita kuulemaansa ja tehdä kaikille paras kompromissi oman järkensä valossa
Saat ajatella tunteella, mutta äänestä kesän vaaleissa järjen ääntä.
Fuula-täti 