Minä olen Mauri Fuula-setä Sahlberg ja toivotan teille oikein tasa-arvoista Wappua täältä Gaussin normaalijakauman huipulta.
Täältä huipulta on oikein hyvät näköalat niin edessä alhaalla vihelteleviin menestyjiin, kuin takana alhaalla taakkansa alla puhkuviin epäonnisiin.
Eteenpäin voi katsella kateellisena ja salaa toivoa viheltelijöille äärisosialistisia ongelmia. Taakse vilkuillessaan pudistelee päätänsä huolestuneena ja ihmettelee kuinka puhkujat pärjäävät, kun välillä tuntuu ettei itsellekään mene niin hyvin. Huolissaan sitä visioi ja missioi perässähiihtäjille tapahtuvaksi lämpimän pörröisiä ja pehmeitä demokraattisia asioita.
Lopulta kun käyrää aikansa meditoi, syntyy luonnollinen houkutus ottaa niiltä, joilla on enemmän kuin minulla, ja antaa niille joilla on vähemmän kuin minulla, ja ehkä siinä sivussa vähän myös itselleni? Eikös se olisi oikeudenmukaista? Sitä se ei ole, osa niistä, jotka ovat monta ratakierrosta edellä eivät ole Nottinghamin sheriffejä tai hopealusikka suussa syntyneitä Hannu Hanhia. Toki joukossa varmasti on heitäkin, jotka populisteja lainatakseni, ovat sijansa viekkaudella ja vääryydellä hankkineet tai perineet. Totuus on, että meidän jokaisen on pidettävä huolta ainakin niistä, jotka ovat meidän takanamme. Ja luonnollisesti meidän on pidettävä huolta itsestämme, jotta emme parantaessamme maailmaa polta itseämme loppuun. Lopulta jokainen meistä on yksi niistä, joista on pidettävä huolta, jopa sekin ilkeä kuningatar tai kuningas käyrän etunenässä. Yksi minun ja Liike Nyt:in perusperiaatteistamme kuuluu: ”Jokaisesta on pidettävä huolta”. Me olemme kaikki ihmisiä, ja vaikka meidät on viritetty kilpailemaan keskenämme, me tarvitsemme toisiamme ja toistemme arvostusta sekä huolenpitoa.
Kun seisoo Gaussin käyrän huipulla tajuaa, että ei ole maailman paras, eikä välttämättä edes Suomen tai Helsingin paras yhtään missään. Aina jostakin löytyy sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ulkoisiin ominaisuuksiin, terveyteen taikka vammaisuusasteeseen, äidinkieleen, ikään tai uskontoon katsomatta toinen ihminen, joka on sinua parempi juuri siinä minkä kuvittelit hallitsevasi, tai tietää enemmän siitä mistä luulit tietäväsi kaiken tietämisen arvoisen. Kun on saavuttanut keski-iän ja elänyt silmät auki, on tämä ehtinyt monta kertaa lävähtää konkreettisesti päin näköäsi ja olet tajunnut kerta toisensa jälkeen, että oma mielipide ei välttämättä aina ollut paras, oikea tai lopulta edes oma. Asiat joita luulit valtavalla varmuudella tietäväsi olivat väärin. Siitä huolimatta se on joka kerran äärettömän vaikeaa oikeasti kuunnella mitä toinen sanoo, ja arvostaa häntä sinä yksilönä, joka hän on, kun on uskoo tietävänsä paremmin. Liike Nytin periaatteista ”Yksilön arvostaminen” on minulle kaikkein vaikein periaate käytännössä noudattaa. Itseään on maailman helpointa fuulata ja ikä tuo siihen rutiininomaista varmuutta. Siitä huolimatta kannattaa rohkeasti sanoa minulle, että olet väärässä, jos sitä olen. Sinä olet pohjimmiltasi samanlainen ihmisyksilö kuin minä ja yhdessä olemme todennäköisesti fiksumpia kuin kumpikaan meistä yksin.
Maailma muuttuu päivä päivältä ihmisen toiminnan takia, kaikki ihmisen toiminta muuttaa ympäristöä ja rasittaa ekosysteemejä. Me ihmiset olemme ajaneet sukupuuttoon lukemattomia eläin- ja eliölajeja, aiheuttaneet ekokatastrofeja, mutta välttäneet toistaiseksi kollektiivina vastuumme. Olisi naivia ajatella, että kaikki ne ilmansaasteet mitä olemme tuottaneet eivät vaikuttaisi millään tavoin ympäristöön. Liike Nyt:n perusperiaate sanoo: ”Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla”. Minä uskon, että vielä ei ole liian myöhäistä ja pelkään että meidän lapsemme – vaikka tuppaavatkin olemaan meitä fiksumpia, ole riittävän fiksuja ratkaisemaan niitä ongelmia, joita heille perinnöksi jätämme. Meidän on tehtävä osamme ongelman vähentämiseksi, vaikka se tarkoittaisi jostakin luopumista nopeammin kuin kivihiiltä tupruttelevat puolalaiset. Ja jos katastrofi tulee, se ei ainakaan ollut meidän syytämme. Uskon esimerkillä johtamiseen – elä niin kuin saarnaat.
Wappua pidetään työläisten ja opiskelijoiden juhlana, se on samalla jokavuotinen siirtymäriitti kohden valoisaa ja lämmintä kesäkautta. Se on toivon juhla, täynnä odotusta kesälomasta, vapaudesta ja siitä että kohta kaikki vihertää ja kukoistaa. Se on monelle koululaiselle ja opiskelijalle myös käännepiste, missä edessä on kesätyö ja sen palkalla tienattu positiivisempi tulevaisuus. Ehkä loppukesästä kesäauto ja matka festareille. Työläisiä ei kuitenkaan olisi olemassa ilman yrityksiä, jotka heidät työllistävät. Kuten puheenjohtajamme Hjallis ja varapuheenjohtamme Karoliina ovat useampaan otteeseen mainostaneet, me Liike Nytissä uskomme, että Suomen tulevaisuus ja Helsingin tulevaisuus, on kiinni pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ei ole ihme, että kaksi meidän perusperiaatteistamme käsittelee yrittämistä. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa. Yrittäjä pyrkii tuottamaan sellaisia tuotteita ja palveluita, joita joku tarvitsee ja haluaa hankkia, mahdollisimman vähällä vaivalla. Tämä ei kuitenkaan toimi ilman avoimia markkinoita ja kilpailua. Me Liike Nyt:ssä uskomme että markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut. Tämä on ehkä kaikkein helpoin kuudesta periaatteestamme sisäistää, sillä ainut oikea poikkeus maailmassa, jonka keksin, on Pohjois-Korea.
Suomi on pieni maa ja historiamme sekä tulevaisuutemme ovat tukevasti sidottuja isosisko Ruotsiin ja isoveli Venäjään, joista toiselle yritämme koko ajan vakuuttaa, että osaamme käyttäytyä ja olemme ansainneet paikkamme isojen tyttöjen pöydässä ja toiselta pelkäämme saavamme tukkapöllyä ja selkäämme. Minusta olisi aika tajuta, että me olemme täysi-ikäisiä ja täysin hovikelpoisia eurooppalaisia. Meillä on oikeus esittää mielipiteemme riippumatta siitä mitä muut – eritoten ruotsalaiset tai venäläiset, siitä ajattelevat, olimmepa sitten oikeassa tai väärässä. Meidän on kuitenkin hyvä ymmärtää, että säilyttääkseemme tämän oikeuden, on meidän tehtävä yhteistyötä ja toimittava osana isompaa kokonaisuutta – Eurooppaa. Yhteistyön on kuitenkin lähdettävä niistä lähtökohdista, että se ei vaaranna ainutlaatuista perhesuhdettamme rakkaaseen iso-siskoomme ja -veljeemme. Me olemme kasvaneet eurooppalaisiksi, mutta ennen kaikkea me olemme suomalaisia.
Hyvää ja hauskaa Wappua kaikille tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti!
Fuula-täti 